keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

David Hume




                                              David Hume


Valistus oli kirjallisuuden ohella myös ennenkaikkea filosofinen ja aatteellinen suuntaus. Niinpä aijonkin esitellä yhtä kaikkien merkittävintä metafysiikan ja ontologian saralla vaikuttanutta filosofia, David Humea. Hume teki työtä myös tietoteorian ulkopuolella, hän tutki yhteiskuntaa ja mielenfilosofiaa, jota nykyään kutsuttaisiin psykologiaksi. 

Hume syntyi 1700-luvun alkupuolella skotlantissa. Skotlanti oli silloin kovin erilainen kuin nykyään, Skotlanti oli tiedon keskus vielä tuolloin. Humen filosofiassa näkyy selvästi vaikutteita John Locken filosofiasta, toinen valistusajan vähintäänkin yhtä merkittävä filosofi, joka on myös minulle yhtä tuttu. Hume oli vahva empirismin kannattaja, hän ei vain kannattanut sitä vaan muovasi sen ihan uuteen muotoon. John Locke oli jo aikaisemmin selittänyt teorian aistiperäisestä tiedosta ja tabula rasasta, mutta Hume otti ne teoriat ja väänsi ne ihan uudenlaiseksi.

                                                             Filosofia

Niinkuin jo mainitsin Hume teki työtä monella eri tieteenalalla, mutta tunnetuksi hän tuli metafysiikasta ja ontologiasta, hän veti vei nämä alat niin pitkälle, että alkoi jopa kyseenalaistaa jumalaa, joka tuohon aikaan sattui olemaan tuomittava rikos skotlantissa. Tuomiona oli kuolema, mutta Hume piti asian salassa. Valitsin Humelta muutaman itseäni kiinnostavan teorian ja esittelen ne nyt.


Kimpputeoria, niinkuin jo moneen kertaan mainittu Hume kehitti empirismin nykyiseen muotoonsa. Empirismi on teoria tiedosta. Kaikki tieto tulee empirismin mukaan aistien kautta ihmiselle. Hume veti tästä sellaisen johtopäätöksen, että kaikki mitä on, ei olekkaan. On olemassa vain ominaisuuksia. Yritän selkeyttää tätä esimerkillä, valitaan esimerkiksi vaikka banaani. Se on keltainen, sisältä pehmeä, se maistuu makealta, eikä se pidä ääntä. Mitä banaanista jää jäljelle jos sen riisuu näistä ominaisuuksista. Humen mukaan ei mitään. Jos banaanista ottaa pois maun, värin ja koostumuksen ei banaania ole. Banaanilla tai millään muullakaan ei ole perimmäistä substanssia. Toisin sanoen Banaania ei oikeasti ole olemassakaan. Siitä nimitys kimpputeoria, kaikki on vain kimppuominaisuuksia. Kun Humelta kysyttiin, että osaan ajatella minunhan on siis pakko olla olemassa, niin Hume vastasi varsin hauskasti että sori, ei sua kyllä ole.

Hume ja "tabula rasa". John Locken kuuluisimpiin teorioihin kuuluu teoria nimeltä tabula rasa eli tyhjä taulu. Se tarkoittaa että kaikki tieto on aposteriorista. Kun lapsi syntyy maailmaan, ei hän tiedä mitään, lapsi on siis kuin tyhjä taulu. Hume vei ajatuksen pidemmälle. Hänen mukaan mitkään ajatuksetkaan eivät voi syntyä apriorisesti. Otetaan taas esimerkki. Sinä et ole ikinä varmaankaan nähnyt miestä jolla kasvaa elefantin syöksyhammas päästä. Sinä voit kuitenkin kuvitella sellaisen, tiedät siis miltä se näyttää, tämä johtuu Humen mukaan siitä, että olet nähnyt miehen ja olet nähnyt syöksyhampaan. Mielesi siis vain yhdistää ne kaksi jo tiedettyä asiaa ja minkäänlaista apriorista tietoa ei ole.

Seuraava teoria koskee Humen suhdetta tieteelliseen metodiin. Humehan oli empirismin kannattaja joten kai hän nyt sitä kannattaa? No, kyllä ja ei. Hume piti sitä hyvänä, mutta huomasi, että koko tieteen pohja perustuun väärään tietoon, tai oikestaan ei tietoon ollenkaan. Kysehän on siis induktiivisesta päättelystä. Tieteellinen metodi testaa jokaista teoriaa. Mutta vaikka teoria kerran toimii, mikä kertoo, että se toimisi uudestaan. Otetaan esimerkiksi omenat. Olet koko elämäsi nähnyt ja syönyt vain vihreitä omenoita. Voit siis sanoa, että kaikki omenat ovat vihreitä. Hienosti tehty olet siis idiootti. Vaikka kaikki näkemäsi omenat ovat vihreitä on myös punaisia omenoita. Yhtälö s=vt tai e=mc*2 on todistettu monta kertaa käytännössä, mutta mikä kertoo, että se toimii myös ensi kerralla kun sitä testataan. No fysiikassa ja matematiikassahan voidaan kaikki perustella deduktiivisesti käyttämällä laksennallisia keinoja, mutta esim: biologiassa eivät ne keinot toimi. En usko, että Hume olisi pitänyt niistä laksennallisista keinoista, sillä laskennalliset keinot vaativat jotain apriorista tietoa, eli aksioomia. Matemaatiikan aksioomia ovat esim: laki siitä, että 1+2=2+1. Tämähän kuitenkin vaatii apriorista tietoa ja jos sitä kokeillaan helmitaululla ollaan taas induktiossa, tämän takia en usko Humen hyväksyvän edes deduktiivista, kyllä, mutta apriorista tietoa vaatiavaa laskemista.

Siinä oli muutama omasta mielestäni hyvin mielenkiintoista Humen teoriaa. Hume on lempifilosofeissani top viisi listalla.


Lähteet:
Filosofian haasteet 3 Tietämisen haasteet 
http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Hume

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti